Kun auto menestyy ja siitä tulee klassikko, sen perintönä on aina se, että se on muuttanut valmistajan tai tuotemerkin käsitystä ja tehnyt siitä suositumman ja arvostetumman automaailmassa. Esoteerinen Toyota 2000 GT ei ollut kovin suosittu; sitä myytiin itse asiassa rikollisen vähän, 351 kappaletta. Mutta sillä ei ole väliä, sillä se onnistui muuttamaan paitsi Toyotan myös koko japanilaisen autoteollisuuden imagoa. Tämä tekee siitä arvokkaan osan autoteollisuutta ja luultavasti keskeisimmän japanilaisen auton sekä kaikkien aikojen arvostetuimman ja halutuimman Toyotan.
Jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi 2000 GT oli niin tärkeä, palataanpa 60-luvun alun Japaniin. Maa paransi vielä toisen maailmansodan arpia ja muuttui nopeasti nykyiseksi teolliseksi jättiläiseksi. Autoteollisuus oli yksi lupaavimmista, sillä siellä oli lukuisia merkkejä ja runsaasti erilaisia malleja, konsepteja ja malleja. Suurin osa tuotetuista autoista oli toki säästöautoja ja niin sanottuja Kei-autoja, mutta japanilaiset merkit tunsivat olevansa valmiita valloittamaan maailman. Oli kuitenkin vain yksi ongelma. Tuohon aikaan kukaan ei tunnustanut japanilaisia autonvalmistajia markkinavoimaksi. Niiden vientiluvut olivat hyvin pieniä jopa Aasian vastaavilla markkinoilla, eikä yksikään niistä koskaan uskaltanut yrittää vientiä Eurooppaan tai Amerikkaan. Itse asiassa Toyota teki niin vuonna 1959, mutta vain kourallinen autoja myytiin Yhdysvalloissa. Toyota (ja muut japanilaiset autonvalmistajat) tarvitsivat täysverisen urheiluauton, joka kääntäisi katseita ja esittelisi merkin välittömästi maailmanlaajuisille autonostajille. Jotain nopeaa, eksklusiivista, upeaa ja hyvin tehtyä. Ajatus oli hyvä, mutta ainoa ongelma oli, ettei tällaista ollut olemassa 60-luvun alun Japanissa.
Saadakseen tämän hankkeen käyntiin Toyota teki sopimuksen Yamahan kanssa, joka oli uudistunut moottorinrakentaja, joka voisi välttämättä tutkia ja kehittää uutta autoa. Mielenkiintoista on, että Yamahalla oli jo puoliksi kehitetty auto nimeltä A550X, jonka pitäisi olla Nissanin lippulaivakupee. Silti Nissan vetäytyi sopimuksesta puolivälissä prosessia, ja Yamahalle jäi tuskin toimiva konseptiauto. Toyota suostui rahoittamaan hanketta, mutta vain jos auton lopullinen muotoilu oli Toyotan. Vuoden 1965 alussa sopimus tehtiin, ja Toyotan rahoituksen ja Yamahan teknisen asiantuntemuksen ansiosta 2000 GT -projekti eteni nopeasti.
Kun Toyotan ja Yamahan insinööreillä oli selkeä tavoite edessään, he päättivät käyttää uusinta teknologiaa ja uusimpia rakennusideoita 2000 GT:ssä ja lainata lainaa eurooppalaisilta premium-merkeiltä. Autossa oli vahva, keskitetty teräsrunkoinen alusta, joka muistutti hyvin paljon Lotuksen ratkaisua, kaksoisnivelakselijousitus kuten Ferrarin kilpa-autoissa, korkeakierroksinen kuusisylinterinen moottori kuten Jaguar E-Typessä ja levyjarrut kaikissa neljässä kulmassa kuten Alfa Romeossa. Kaiken tämän yhdistäminen yhteen autoon teki vuoden 2000 GT:stä yhden aikakauden edistyksellisimmistä ajoneuvoista.
Moottori ja muotoilu ovat kaksi vaikuttavinta ominaisuutta, jotka ansaitsevat tarkemman tarkastelun. 2,0-litrainen kuusisylinterinen moottori perustui Toyota Crownin yläluokkaisen sedanin vakioyksikköön. Yamaha suunnitteli kuitenkin uuden, korkeakierroksisen sylinterikannen, imujärjestelmän ja kolme 2-piippuista kaasutinta, jotka tekivät siitä kunnon urheiluauton moottorin. 2,0-litraisen moottorin 150 hv:n teho ei ollut valtava, mutta alle 2500 kilon painoisen auton suorituskyky oli reipas, ja käsittely oli upeaa vakiovarusteena olevan LSD-erovaihteiston ansiosta. Nopeus 0-100 km/h kesti hieman yli 8 sekuntia, ja huippunopeus oli 137 km/h, mikä herätti autolehdistön kulmakarvoja.
Viimeinen palapelin pala oli muotoilu. Pitkän konepellin ja lyhyen kannen siluetti oli Toyotan suunnittelijan Satoru Nozakin käsialaa, ja hän sai vaikutteita myös lukuisista eurooppalaisista urheiluautoista. Hänen luomaansa ikonista muotoa voidaan kuitenkin pitää täysin alkuperäisenä ja ehdottomasti tunnistettavana. Vaikuttavin piirre olivat kääntyvät ajovalot, joita ei ollut ennen nähty. Myös auton sisätilat olivat erittäin edistykselliset, vaikkakin melko kompaktit. Auto oli niin pienikokoinen, että Sean Connery ei mahtunut siihen, joten Toyota valmisti kiireesti kaksi avoautomallia, jotta auto voisi esiintyä James Bond -elokuvassa “You Only Live Twice”. Suurelle yleisölle ei kuitenkaan koskaan tarjottu avoautoa Toyota 2000 GT:tä, vaan kaikki myydyt autot olivat coupé-autoja.
Virallinen esittely tapahtui Toyotan autonäyttelyssä vuonna 1965, ja se hämmästytti välittömästi autoyleisöä, ei vain Japanissa vaan kaikkialla maailmassa. Se oli auto, jota kukaan ei odottanut, eikä kukaan uskonut, että japanilaiset automerkit pystyisivät valmistamaan sitä. Uutinen Toyotan eksoottisen näköisestä ja teknisesti edistyksellisestä coupesta levisi ympäri maailmaa, ja virallinen myynti alkoi vuonna 1967 Japanin lisäksi myös Amerikassa ja Euroopassa vasta perustetun Toyota-jälleenmyyjäverkoston kautta. Ulkonäöstä ja tekniikasta huolimatta siinä oli kuitenkin ongelma. Vuoden 1967 Toyota 2000 GT:n suositushinta oli 7 150 dollaria, mikä oli paljon enemmän kuin Chevrolet Corvetten, Jaguar E-Typen tai Porsche 911:n hinta ja lähempänä Ferrari Dinon tai Maserati Ghiblin hintaa. Hyvin pian Toyota tajusi, että auto oli liian kallis, mutta koska se oli käytännössä käsin rakennettu, muuta vaihtoehtoa ei ollut. Varakkaat ostajat Amerikassa tai Euroopassa, joilla oli varaa ostaa auto, eivät tienneet paljonkaan yrityksestä päättääkseen ostaa sen, ja se oli aivan liian kallis Japanin kotimaisille ostajille.
Autojulkaisut kiinnittivät huomiota Japanin upouuteen urheiluautoon ja kehuivat sen varusteita, tasapainoa, ajotuntumaa sekä istuvuutta ja viimeistelyä. Vuosina 1967 ja 1968 Toyota jopa sponsoroi legendaarisen Carroll Shelbyn johtamaa kilpa-autojoukkuetta amerikkalaisessa Trans-Am-mestaruussarjassa. Toyota 2000 GT oli erittäin kilpailukykyinen ja sijoittui jopa toiseksi kaudella 1968, mutta se ei auttanut myynnin kasvattamisessa. Vuonna 1969 tuotantoon tuli 2,3-litrainen moottori, jonka teho oli 140 hv (10 hv vähemmän kuin 2,0-litraisen yksikön) ja vääntömomentti oli suurempi. Myynti oli vähäistä, mutta alan kollegat ylistivät sitä, joten Toyotalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa tämän mallin myynti vuonna 1970, kun vain 351 autoa oli myyty.
Huolimatta pettymyksen tuottaneista myyntiluvuista Toyota 2000 GT teki sen, mitä yhtiön hallitus toivoi. Se käänsi koko maailman katseet vaatimattomaan japanilaiseen yritykseen, jolla oli suuria tavoitteita ja päättäväisyyttä. Se osoitti, että laadukkaita urheiluautoja ei valmisteta vain Euroopassa ja Amerikassa, ja esitteli maailmalle uuden maailmanlaajuisen autoteollisuuden suurvallan. Toyota 2000 GT oli tavallaan visio Toyotan tulevaisuudesta ja merkki siitä, että yhtiöstä tulisi muutamaa vuosikymmentä myöhemmin maailman suurin autonvalmistaja.